Kyseessä on Toyota Avensis vm -99 (sedan), jossa on jonkun insinöörin päätöksen ansiosta lukko vain kuljettajan puolella. Lisäksi takakontin ja takapenkin välillä oli metalli pulteilla kiinni, niin ettei penkkejä saanut kaadettua takakontista avaamatta pultteja. Ei ollut koloja mistä käden olisi työntänyt.
Sovittiin sitten, että kun saa aikaiseksi, niin tuo auton näytille ja kattelen mikähän lukossa on. Eilen duunikaveri auton toikin ja eikun purkamaan. Oli pakko alkaa purkamaan, vaikka kello lähestyikin jo yhdeksää.
Ovi auki ja tutkimaan mistä ovipahvi saadaan irti. 6 muovista verhoiluklipsiä (näkyvissä vasemmassa reunassa) ruuvit keskellä ovea olevassa "ikkunakonsolissa" sekä sisäkahvan upotuksen pohjassa.
Ovipahvi oli kiinni myös "ikkunakonsolin" alla kahdella ruuvilla.Ovipahvi irroitettuna. Merkkasimpa tuohon missä tuo on kiinni.
Punaisella verhoilukiinnikksset ja keltaisella ruuvit. Kuvasta löytyy myös vihreällä tarrat jotka joutui irroittamaan päästäkseen käsiksi pultteihin joilla kahva ja lukkopesä on kiinni.
Ja lukko irroitettuna. Ei kun purkamaan.
Pohjasta sokka, varsi ja jousi pois. sekä lukon etupäästä pienellä ruuvarilla tuo kromattu rengas (yelmmässä kuvassa) pois ja johan lukko aukeaa atomeiksi.
Kyseessä oli ns 2 sylinterinen lukko. Eli ei lukko jossa on sylinteri joka lukittuu runkoon, vaan haitat olivat oman sylinterinsä sisällä, joka oli rungon sisällä.
Lukon toimintaperjaate vaikutti aluksi hämärältä. Kun avainta käänsi, niin lukkopesän pohjassa kääntyi metallivarsi samaan suuntaan kuin avain. Mietin siinä, miten tämä voi mitenkään kääntää mitään, kunnes katsoin lukkopesän pohjalle ja näin siellä metallinpalasia.
Ei siinä, kippasin palaset pöydälle ja putsasin niitä kuituliinalla, murtumakohtia katsellessa muodostui pala, joka hyvinkin voisi kuulua lukkoon ja vaikuttaa sen toimintaan.
Hetken mietittyäni arvelin voiko tuota edes korjata, eihän pikaliima kestä ja epoksi voi paksuntaa vääriä kohtia ja lukko ei toimi kuitenkaan. Hitsaamista oli turha edes miettiä.
2 pesäinen lukko olisi helppo korjata vaikka toisen auton lukolla, jättää haittapesän vanhasta ja loput uudesta. Ongelmana vain, että mistäs hankit lukkopesän. autopurkaamot.com -sivulta katsoin niin ei ollut tarjolla. Motonet, ei mitään mahdollisuuttakaan. Hitaalla sytytyksellä tajusin, että minullahan on jyrsin ja voin varmaan tehäd itse varaostan. Sopivasti tuon korkein kohta oli 5mm, ja minulla on saman paksuista alumiinilevyä, sekä tarpeeksi pieni 2mm terä jyrsimeen.
Ei muuta kun työntömitta käteen, osa kasaan pöydälle jeesusteipin päälle, CAD auki ja osaa piirtämään. Osan mallinnus osottautui kuitenkin luultua hankalammaksi, sillä neljässä osassa irtonaisena olevasta palasta ei saa kovin tarkkoja mittoja. Otin sitten ulkomitat myös sylinterin pohjasta mihin pala kuuluu, ja piirsin mallin tiedossa olevien mittojen perusteella tarkasti, ja loput about sinnepäin. 22:30 jyrsin käyntiin ja ekaa prototyyppiosaa työstämään. Hetken päästä osa olikin valmiina ja sitä sitten sovittelemaan. Osa sopi paikalleen, mutta ei toiminut. Keskellä oleva reikä oli liian pieni, eikä keskitapille jäänyt tarpeeksi liikkumavaraa, joten hiomakärki dremeliin ja laajentamaan reikää hieman. Ja kappas, osa alkoi toimia kuten tarkoitus. Lukko kasaan ja testaamaan, kävi siinä ilmi, ettei liikerata keskitapille riittänyt vieläkään, vaan sen täytyisi olla 1-1.5mm pidempi. Materiaalivahvuus reunassa ei kuitenkaan riittänyt hiontaan, joten muokkasin cadia ja pidensin koko osaa.
Kuvassa prototyyppiosa ja alkuperäinen palasina oleva.
Uutta osaa en kuitenkaan enään puoliltaöiltä lähtenyt jyrsimään, vaan se sai jäädä aamuun. Yllä olevasta kuvasta saa jo kuvaa miten lukko toimii, ja mitä piti tehdä. Avainta kääntäessä lukkopesän pohjassa oleva kiikku kääntyy avaimen suuntaan, painaen jompaa kumpaa noista pienistä metallitapeista alaspäin. Näin koko osa liikkuu alaspäin ja painaa isommalla tapilla jousitettua levyä alaspäin, joka vapauttaa yläpään tapin ja mahdollistaa lukkopesän kääntymisen ja oven avaamisen.
Pidensin uutta osaa 1.5mm samoilla seinämävahvuuksilla, ainakin hiomavaraa riittävästi. Uuden osan koneistuksen jälkeen kokeilin kasata lukkoa, ei tunnu menevän paikalleen. Ulkoreunoilta kulmista osui reunoihin eikä osa mahtunut paikalleen saati sitten mahtunut liikkumaan. Dremelillä vähän hiontaa kulmia pyöreemmiksi ja kapeimmiksi, ja johan liikkumavaraa löytyi sekä koko toiminta vaikutti paremmalta. Lukko kasaan ja testausta. Toimii kuin uusi. Enään ei ollut luvassa muuta kuin oven kasaaminen.
Lukko paikalleen, ovi kasaan, testaus. Kuin uusi. Korjaus onnistunut. Lukko täyteen wd40 jotta voitelu on kunnossa ja homma selvä. Parempi tietenkin olisi ollut vaseliini joka ei kovetu kuin vasta -40 asteen pakkasissa, mutta ei nyt sitä ollut.
Nyt vain toivotaan, että osa kestää. Vanhan palan materiaalista ei ole ihan täyttä varmuutta. Onko se jokin seos, vai ihan rautaa. Se on kuitenkin maalattu, ilmeisesti ehkäisemään korroosiota. Alumiini on kuitenkin aika sitkeetä tavaraa, että uskon sen kestävän kuitenkin ainakin pakkasiin asti, ja niiden jälkeenkin jos ei päästä lukkoa jäätymään ja runttaa avaimella uuttakin osaa säpäleiksi.
Jos alumiini ei kestä, niin kattelin jo vaihtoehtoja mistä seuraava osa tehdään kovuuden perusteella.
Alumiinille annetaan kovuus: 2-2.9 skaalalla 0-10 Timantin ollessa kovinta. Myös kupari on aika pehmeää, vaikkakin alumminiä kovempaa 2.5-3.
Paras vaihtoehto kuitenkin on varmaan messinki kovuudella 3-4. Myös rauta kovuudella 4-5 on hyvä vaihtoehto, mutta rautaosan työstö voi olla hankalampaa, sekä se tulee maalata tai lakata estääkseen ruostuminen.
Alumiinille annetaan kovuus: 2-2.9 skaalalla 0-10 Timantin ollessa kovinta. Myös kupari on aika pehmeää, vaikkakin alumminiä kovempaa 2.5-3.
Paras vaihtoehto kuitenkin on varmaan messinki kovuudella 3-4. Myös rauta kovuudella 4-5 on hyvä vaihtoehto, mutta rautaosan työstö voi olla hankalampaa, sekä se tulee maalata tai lakata estääkseen ruostuminen.
No comments:
Post a Comment